Laatunen arvioi työmarkkinoiden tilannetta, käy läpi kolmikantaisen työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelun hyötyjä, ja esittää suuntaviivoja yhteistyölle ja sopimiselle TP ry:n julkaisemassa Edistys-analyysissä.
Kulunut hallituskausi sekä EK:n sääntömuutos keskitettyjä palkkaratkaisuja koskien ovat aiheuttaneet epävakautta työmarkkinoilla. Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa -analyysissä Lasse Laatunen arvioi viime vuosien tapahtumien seurauksia, käy läpi kolmikantaisen työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelun hyötyjä yhteiskunnalle, ja esittää työmarkkinoiden vakautta edistäviä ja kansantaloutta vahvistavia suuntaviivoja yhteistyölle ja sopimiselle.
Laatusen keskeinen teesi on, että työmarkkinakonfliktit eivät ole toimiva tapa uudistaa työmarkkinoita, sillä konflikteissa häviävät kaikki. Työ- ja sosiaalilainsäädännön uudistamisessa kolmikantainen valmistelutapa sitä vastoin on omiaan estämään poliittisten työtaistelujen syntyä. Kolmikanta vakauttaa työmarkkinoita ja takaa asiantuntemuksen valmistelutyössä.
Politiikassa toimitaan vaalikausittain. ”Menestyvä työmarkkinapolitiikka pystyy paljon pitkäjänteisempään toimintaan”, Laatunen huomauttaa. Tästä työeläkejärjestelmän uudistaminen on hänen mukaansa hyvä esimerkki.
Mikäli keskusjärjestöt eivät halua palata luontevaan rooliinsa työmarkkinapolitiikan vetäjiksi, Laatunen suosittelee teollisuuden, palvelualojen ja julkisen sektorin sopimusryhmittymille toimintamallien kehittämistä niin, että ne tarvittaessa ottaisivat vastuuta myös kolmikantaisen lainvalmistelun toteutumisesta. Toimialakohtaiset tarpeet otettaisiin näin paremmin huomioon lainsäädännössä.
Työehtopolitiikassa vientiteollisuusvetoisen työmarkkinamallin on Laatusen mukaan lunastettava laaja poikkisektoriaalinen hyväksyttävyys kilpailukyvyn, työllisyyden ja työehtojen kehittymisen kautta. Alakohtaiset poikkeamistarpeet muilla sopimusaloilla edellyttävät vahvaa koordinaatiota palkkakilpailun ryöstäytymisen estämiseksi. ”Vuoden 2007 opetuksia ei pidä unohtaa. Päänavaajan aseman suojeleminen sovittelussa on osa työrauhan edistämistä ja ylläpitoa. Se on laajasti tulkiten sovittelijan virkavelvollisuus työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi”, sanoo Laatunen.
Seuraavan hallituksen työlistalla on todennäköisesti sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Laatunen muistuttaa, että työmarkkinajärjestöillä on yhteinen intressi puolustaa ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, työn ensisijaisuutta ja turvan syyperusteisuutta erilaisia kansalaispalkkamalleja vastaan. Siksi järjestöjen kannattaisi huolehtia edustuksestaan uudistusten valmistelupöydässä. ”Muussa tapauksessa käteen voi jäädä vain maksajan rooli”, arvioi Laatunen.
Analyysi julkaistiin Helsingissä 1.4.2019.
Lisätietoja:
Tutkimus- ja viestintävastaava Merja Jutila Roon, p. 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi.