Teollisuuden Palkansaajien Yhteistoimintaryhmä YTR esittää vakavan huolensa EU-komission Omnibus I-hankkeeseen liittyviä komission ehdottamia muutoksia koskien kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), yritysvastuudirektiiviä (CSDDD) sekä hiilirajamekanismia (CBAM).
Nykyisen ja uuden lainsäädännön tarkoituksena on ollut varmistua siitä, että yritys toimii vastuullisesti ja ihmisoikeuksia sekä ympäristöä kunnioittaen arvoketjussaan. Tämä ei aiheuta yrityksille liiallista hallinnollista taakkaa, vaan sen tarkoituksena on ollut tuottaa oikein ja vastuullisesti toimiville yrityksille etua.
EU on lisäksi ennen kaikkea arvoyhteisö ja sääntely voi olla myös hyvää ja merkityksellistä. Nyt muutoksen kohteena olevilla toimilla yritykset voivat tehokkaasti estää yllättäviä mainehaittoja ja samalla varmistaa investointeja paremman riskinhallinnan ja yrityskuvan kautta. Useat yritykset ovat jo nyt panostaneet näihin toimiin, ja ne ovat kehittäneet omia sisäisiä järjestelmiään paremmiksi ja lakeja vastaaviksi. Nyt niille ei tule aiheuttaa turhaa hallinnollista taakkaa velvollisuudella purkaa järjestelmiä. Lisäksi ehdotusten vaarana on, että vastuulliset toimijat kärsivät ja vastuuttomat hyötyvät. Kaiken kaikkiaan EU-sääntelyn tulee vahvistaa oikein toimivien yritysten oikeusvarmuutta ja estää ja poistaa epäselvää sääntelyä.
Komission mukaan näillä muutoksilla voitaisiin säästää noin kuusi miljardia euroa. Se, mistä tämä summa koostuu, ei ole tiedossa, koska kunnollista ja riittävää vaikutusarviointia ei ole voitu näin lyhyessä ajassa edes tehdä. Tarvittavia tahoja ei olla asiassa kuultu, eikä tällaista mahdollisuutta oltaisi niille ilmeisesti myöskään antamassa. Tämä kaikki on erittäin huolestuttavaa.
Komissiosta tulevien yksinkertaistamisehdotuksien tarkka päätöksentekomuoto sekä europarlamentin ja ministerineuvoston rooli ovat täysin epäselviä. On myös ehdotettu, että komissiossa lainsäädäntöehdotukset tarkastava riippumaton sääntelyvalvontalautakunta (Regulatory Scrutiny Board) sivuutettaisiin. Tämä tulee kaikin tavoin estää ja myös muutokset tulee saattaa voimaan normaalin lainsäädäntöprosessin mukaisesti.
Komissio yrittää lisäksi kiirehtiä lainsäädäntöprosessia ja saattaa nämä muutokset mahdollisimman nopeasti voimaan. Tämä on vastoin EU:n parlamentaarisia periaatteita, joita tulee myös tässä tilanteessa noudattaa: minkäänlaista pikakaistaa ei voida tässä tapauksessa sallia.
Huomioon tulee ottaa myös tämän asian sääntelypohja eli sen liittyminen ainoastaan sisämarkkinoihin (SEUT) 26 ja 28–37, 45–48, 49–62, 63–66 artiklat ja 56 artikla). Näin ollen sääntelyn karsimisella ei voida koskea näihin artikloihin liittymättömiin asioihin, kuten esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin, ihmisoikeuksiin tai ympäristöä koskeviin asioihin.
Liittoja huolestuttavat etenkin seuraavat ehdotetut muutokset:
- soveltamisalojen huomattava kaventuminen: jopa n. 80 %:ia yrityksistä rajautuisi lakien ulkopuolelle. Nyt sääntelyn piiriin olisi jäämässä vain 1000+ työntekijää työllistävät yritykset. Suurin osa suomalaisista yrityksistä jäisi sääntelyn ulkopuolelle kokonaan, sillä vähintään 250 henkilöä työllistäviä suuryrityksiä on Suomessa vain 682 eli 0,1 %
- arvoketju rajautuisi ainoastaan 1-tasoon, vaikka yleisimmät, suurimmat ja etenkin yritysten mainetta vaarantavat ongelmat ja väärinkäytökset tapahtuvat 3–7-tasoilla
- pakolliset arvioinnit tulisi toteuttaa nyt ainoastaan joka 5. vuosi nykyisen vuosittaisen sijasta
- direktiivissä määriteltyjen sidosryhmien määrää vähennettäisiin
- harmonisointia oltaisiin laajentamassa yhä useampiin direktiivin säännöksiin, vaikka nyt on ollut velvollisuus jättää voimaan parempi kansallinen sääntely
- velvollisuus päättää liikesuhde väärintoimivan tahon kanssa poistettaisiin ja vaade direktiivissä suoraan säädetyn taloudellisen sanktion määrästä poistettaisiin (nyt 5 % yrityksen liikevaihdosta). Lisäksi kansallisen sääntelyn varaan jäävä sanktiosääntely aiheuttaisi kilpailun vääristymistä jäsenvaltioiden välillä
- siviilioikeudellinen vastuu vahingonkorvausvelvollisuuksineen oltaisiin poistamassa eli tämän jälkeen väärin toimineen yrityksen toiminnasta kärsineen olisi hyvin vaikeaa saada oikeutta
- ilmastovastuuta oltaisiin heikentämässä muuttamalla kirjauksen sanamuoto kestävyysraportointidirektiivin sanamuodon mukaiseksi
- tärkeä finanssisektori poistettaisiin sääntelykentästä.
Ehdotetut muutokset kohdistuvat myös EU-taksonomiaan. Se on vuonna 2020 voimaan tullut kestävän taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmä, joka määrittää tässä yhteydessä yritysten vastuullisuuskysymyksiä. Sen avulla yritykset voivat suunnitella toimintaansa vihreään siirtymään valmistautumisessa ja mahdollistaa rahoituksen saamisen siirryttäessä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen. Lisäksi sen tarkoituksena on asettaa kaikki EU:ssa toimivat yritykset samalla viivalle.
Lisäksi hiilirajamekanismeihin ei tule puuttua.
Tämä taksonomia määrittelee kolme ehtoa yrityksille. Yritysten taloudellisen toiminnan on täytettävä ehdot, jotta se katsotaan taksonomian mukaiseksi. Näihin liittyvät mm. vähintään yhden ympäristötavoitteen saavuttamisen edistäminen ja ettei millekään muulle ympäristötavoitteelle aiheuteta merkittävää haittaa, sekä että yritys noudattaa vähimmäistason sosiaalisia suojatoimia. Näissä tärkeimpiä kohteita ovat mm. ihmisoikeudet, mukaan lukien työntekijöiden oikeudet, lahjonnan ja korruption estäminen, sekä lainmukainen verotus ja reilu kilpailu.
Myöskään taksonomiaa ei tule ehdotetuilla muutoksilla heikentää ja sääntelyn piirissä tulee säilyttää ainakin ihmisoikeudet, lapsityövoiman käyttöön puuttuminen koko arvoketjussa sekä yrityksen ja sen työntekijöiden mahdollisuus saada tietoa ihmisoikeuksista ja työoloista toimitus- ja arvoketjuissa.
TP:n Yhteistoimintaryhmä on lisäksi huolestunut etenkin näiden ehdotettujen muutosten vaikutuksesta työntekijöiden oikeuksiin, sekä heidän mahdollisuuksiinsa osallistua yrityksen kestävyys- ja vastuullisuusasioihin. Tällaisissa prosesseissa mukana olevilla työntekijöillä ja heidän edustajillaan on aina sellaista tietoa, mitä johdolla ei ole.
Kaikkiaan Omnibus-hanke luo yrityksille nyt epävarmuutta siitä, miten jo säädettyyn ja sovellettavaksi tulevaan lainsäädäntöön tulee tällä välin suhtautua. Se vaikuttaa osaltaan heikentävästi investointeihin ja prosessien kehittämiseen, koska sääntelyn suunta on epäselvä. Tämä epävarmuus tulee poistaa ja sitä tulee kaikin tavoin ehkäistä. EU:n ei ole syytä lähteä kilpailemaan samoilla arvoilla – tai arvottomuudella – kuin USA ja Kiina, vaan pitää kirkkaana mielessä se, että EU on ennen kaikkea arvoyhteisö ja meillä on aina varaa olla parempia.
Kirjoittaja
Teollisuuden palkansaajien yhteistoimintaryhmä
Teollisuuden palkansaajat TP ry:n yhteistoimintaryhmä muodostuu TP:n jäsenliittojen nimittämistä edustajista. Yhteistoimintaryhmän perustehtävä on tuottaa TP:n edunvalvontaan edellytyksiä edistää ay-liikkeen yhteistyötä ja parantaa henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisessä edunvalvonnassa ja EWC-toiminnassa.