Tapaturmavakuutuslaitosten keskusliiton selvityksen mukaan vuonna 2017 työpaikoilla tapahtui yhteensä 103 441 tapaturmaa. Nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli merkittävä 5 prosenttia. Työtapaturmien lisääntymisen syynä voi olla riittämätön perehdytys työtehtäviin sekä turvallisiin työtapoihin.
Tapaturmavakuutuslaitosten keskusliiton selvityksen mukaan vuonna 2017 työpaikoilla tapahtui yhteensä 103 441 tapaturmaa. Nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli merkittävä 5 prosenttia. Työmatkatapaturmien määrä nousi 14 prosentilla.
Tapaturmataajuus kuvaa työturvallisuuden muutosta ja se lasketaan jakamalla sattuneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä vastaavana aikana tehdyillä työtunneilla. Vuonna 2017 tapaturmataajuus nousi noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Korkein taajuus oli rakentamisessa 60,9 prosenttia, tosin siellä laskua oli kaksi prosenttia edellisvuodesta. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa taajuus oli 52,4 prosenttia ja teollisuudessa 32,1 prosenttia.
Puutteellinen perehdyttäminen aiheuttaa tapaturmia
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuolemaan johtaneet tapaturmat ovat lähes puolittuneet. Kun vuonna 2009 työssään menehtyneitä oli 32, vuonna 2018 henkensä työssä menetti 19 henkilöä. Kaikki kuolleet henkilöt olivat miehiä ja kaksi heistä oli ulkomaalaisia ulkomaalaisen yrityksen työntekijöitä. Kolmessa tapauksessa kuollut henkilö oli vuokratyöntekijä.
Osassa toimialoja tapaturmataajuuden nousua selittää vuokratyössä sattuneiden tapaturmien lisääntyminen. Työtapaturmien lisääntymisen syynä voi olla riittämätön perehdytys työtehtäviin sekä turvallisiin työtapoihin. Monilla työpaikoilla voi olla edelleen epäselvää kenen vastuulla vuokratyöntekijä työpaikalla työskentelee.
On tärkeää muistaa perehdyttää myös kausityöntekijät riittävästi. Varsinkin kesälomien lähestyessä ja kesätyöntekijöiden aloittaessa työnsä on hyvä muistaa perehdyttää ja opastaa uudet työntekijät riittävän hyvin. Koska varsinkin nuoren kesätyöntekijän kohdalla voi kyseessä olla myös ensimmäinen työpaikka, on heidän opastamiseensa kiinnitettävä erityistä huomioita. Valitettavan usein juuri nuorille, kokemattomille työntekijöille sattuu useammin tapaturmia, jotka voisivat olla vältettävissä kunnolla toteutetun perehdytyksen avulla.
Tapaturmanvaaran lisäksi riittämätön perehdyttäminen voi aiheuttaa myös psyykkistä kuormittumista, kun työt takkuavat ja olo on epävarma. Nuori työntekijä voikin tarvita kokeneempaa työntekijää rinnalleen työskentelemään pidemmäksikin aikaa ja hänen riittävä osaamisensa on välttämätöntä varmistaa ennen itsenäisen työskentelyn aloittamista.
Perehdyttäminen voi olla tarpeen myös jo pidempään työskennelleillä esim. pidemmän poissaolon jälkeen. Maailma muuttuu nykyisin niin huimaa vauhtia, että työskentelytavoissa, työvälineissä tai työyhteisössä on voinut tapahtua poissaolon aikana sellaisia muutoksia, jotka on hyvä käydä läpi työhön palaavan työntekijän kanssa. Pitkä poissaolo on voinut myös tehokkaasti tyhjentää muistia niin, että tuttujenkin asioiden kertaaminen voi olla tarpeen.
Itsestään selvää tulisi olla myös se, että kun työpaikalla otetaan käyttöön esimerkiksi uusia työvälineitä, koneita tai laitteita, opastetaan työntekijät niiden turvalliseen ja oikeaan käyttöön. Silloin on tärkeää, että otetaan huomioon työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet sekä tietojen ja taitojen erilaiset tasot perehdytyssuunnitelmaa tehtäessä. Näin varmistetaan jokaiselle sopiva koulutuspolku ja uusien työvälineiden hyöty ulosmitattua täysimääräisesti. Se on lopulta kaikkien etu, niin työntekijöiden, kuin työnantajankin.
Turvallisempi työpaikka ehkäisemällä haittoja
Ammattitautien ehkäiseminen on yhtä tärkeää kuin työtapaturmienkin. Suurin osa ammattitaudeista liittyy kemiallisiin altisteisiin, eniten ne liittyivät orgaanisiin- ja mineraalipölyihin. Lähtökohta on, että jokaisella työpaikalla tiedetään mitä kemikaaleja on käytössä ja tunnetaan niiden ominaisuudet sekä käyttöön liittyvät vaarat. Työssä ja työprosesseissa voi syntyä erilaisia kemiallisia altisteita, kuten pölyä ja höyryjä. Altisteisiin liittyvät vaarat ja haitat on arvioitava ja sen perusteella toteutettava tarvittavat toimenpiteet riskien hallitsemiseksi.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto kampanjoi kemiallisten altisteiden tunnistamisen ja hallitsemisen puolesta. Lisätietoja kampanjasta löytyy verkkosivuilta https://osha.europa.eu/fi/healthy-workplaces-campaigns/dangerous-substances-18-19 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Fysikaalisista altisteista suurin ammattitautien aiheuttaja on melu. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantajan on tunnistettava ja selvitettävä melua aiheuttavat tekijät ja arvioitava työntekijöiden altistuminen niille. Selvityksen perusteella työnantajan on ryhdyttävä toimiin työntekijän altistumisen vähentämiseksi niin, ettei siitä ole haittaa tai varaa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan on poistettava melun vaarat ja haitat. Mikäli se ei ole täysin mahdollista, melua on vähennettävä niin paljon kuin mahdollista.
Tekoja työturvallisuuden eteen tarvitaan edelleen, ja tavoitteena jokaisella työpaikalla tulee olla nolla tapaturmaa. Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön sekä työympäristöön.
Kirjoittaja
Tanja Luukkanen
Ammattiliitto Pro:n työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija ja TP:n työympäristötyöryhmän sihteeri.