Koronaviruspandemian aiheuttama maailmantalouden supistuminen tulee nostamaan voimalla työttömyyttä. Suomessa on vastattu tulevaan työttömyysaaltoon muun muassa helpottamalla työttömyysturvan piiriin pääsyä, lisäämällä työmarkkinoiden joustoja sekä tarjoamalla suoraa apua pienille ja keskisuurille yrittäjille.
Esitetyt toimet ovat perusteltuja, vaikka eivät tarjoa riittävästi tukea työnsä menettäville. Lisäksi tukea tarvitaan työttömäksi jääneiden työkyvyn ja osaamisen vahvistamiseksi sekä ylläpitämiseksi. Tämä tarkoittaa työvoimapalvelujen tarjoamista työttömille – esimerkiksi koulutusta, palkkatukea, valmennusta ja kuntoutusta.
Pitkittyvä työttömyys on viheliäinen ongelma yhteiskunnalle, sillä siitä eroon pääseminen vaikeutuu ajan kuluessa. Tämä johtuu siitä, että työttömyys itsessään heikentää työttömän osaamista ja työkykyä sekä etäännyttää työllistymisen kannalta tärkeistä työnantajakontakteista. Pitkään työttömänä olleet kohtaavat lisäksi muita useammin ennakkoluuloista asennetta rekrytointitilanteessa. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimilla valtiovalta pystyy katkaisemaan työttömyysjakson ja näin ennaltaehkäisemään työttömyyden negatiivisia vaikutuksia. Tästä syystä työttömien työkyvyn tukeminen talouskriisin aikana on perusteltua politiikkaa pidemmän aikavälin tarkastelussa.
Kriisin väistyessä osaavasta ja hyvinvoivasta työvoimasta tulee jälleen kysyntää. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen, työvoimapoliittiseen koulutukseen tai palkkatuettuun työhön osallistuminen tarjoaa työttömälle tärkeitä työelämäkontakteja, joista voi tulla ratkaisevan hyödyllisiä taloussuhdanteen parantuessa. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteeseen osallistuminen tuo lisäksi kiinnekohtia työttömän arkeen työttömyysturvan tasokorotuksen lisäksi.
Talouskriisissä aktiivista työvoimapolitiikkaa tulee harjoittaa niin, että työttömien työkyky ja osaaminen säilyvät kriisin aikana.
Talouskriisissä aktiivista työvoimapolitiikkaa tulee harjoittaa niin, että työttömien työkyky ja osaaminen säilyvät kriisin aikana. Aktiivisen työvoimapolitiikan resurssien tulee riittää työttömyyden kasvun lisäämään palvelukysyntään. Resurssien lisäksi sisältö on tärkeää. Toimenpiteiden pitää olla sellaisia, että ne vastaavat sekä työmarkkinoiden että työttömän itsensä tarpeita.
Kriisin seuraavien vaiheiden näkökulmasta aktiivisen työvoimapolitiikan lisätoimien tarve on akuutti. Kasvavan työttömyyden haasteeseen vastattaisiin oikea-aikaisesti, jos aktiivisen työvoimapolitiikan lisäpanokset olisivat valmiita lomautusaikojen päättyessä kesällä 2020.
Kirjoittaja
Ari-Matti Näätänen
Ari-Matti Näätänen on työvoimapolitiikan tutkija. Hän suorittaa väitöskirjaopintoja Turun yliopistossa sosiaalipolitiikan oppiaineessa. Näätänen on työskennellyt muun muassa yliopisto-opettajana Turun yliopistossa, tutkijana SOSTEssa ja tutkimuspäällikkönä Kalevi Sorsa -säätiössä. Hän tutkii väitöskirjassaan aktiivisen työvoimapolitiikan muutostekijöitä.
Blogikirjoitus perustuu Ari-Matti Näätäsen tutkimukseen: Kuinka lisätä työllisyyttä aktiivisella työvoimapolitiikalla? Suosituksia Suomelle. (Teollisuuden palkansaajat TP ry) Tutkimus on julkaistu 30.7.2020.
Osallistu keskusteluun tunnisteella #SuosituksiaSuomelle