Hyppää sisältöön

Jatkuuko oppiminen? Kansainvälinen vertailu työikäisten koulutuksen kehittämisen suunnista Suomelle

TIEDOTE 20.11.2026 klo 9:30

Uusin Edistys-raportti:

Uuden aikuiskoulutustuen tulee vahvistaa koko yhteiskunnan kykyä oppia murrosten keskellä

Työikäisten oppiminen on Suomessa murrosvaiheessa. Aikuiskoulutustuki lakkautettiin vuonna 2024, mutta uutta ei ole vielä rakennettu tilalle. Samaan aikaan työelämän ja yhteiskunnan muutospaineet, joihin aikuiskoulutuksella on perinteisesti vastattu, eivät ole hellittäneet vaan ne ovat voimistuneet. Teknologinen kehitys, vihreä siirtymä ja väestörakenteen muutos muokkaavat osaamistarpeita nopeammin kuin koulutusjärjestelmät ehtivät sopeutua.

Suomen asema aikuiskoulutuksen eurooppalaisena kärkimaana on heikentynyt, kun muut maat ovat ohittaneet meidät osallistumisessa jatkuvaan oppimiseen. Tässä tilanteessa edessämme on päätös siitä, minkälaista uutta mallia työikäisten oppimisen tueksi Suomeen rakennetaan: kenelle koulutusta tarjotaan, kuka sen maksaa, ja mitä sillä tavoitellaan.

JATKUUKO OPPIMINEN? Kansainvälinen vertailu työikäisten koulutuksen kehittämisen suunnista Suomelle -raportissa Elina Hakoniemi, Aleksi Neuvonen ja Sofia Suomalainen Demos Helsingistä hakevat vaihtoehtoja Suomelle vertailemalla, miten muissa Euroopan maissa työikäisten oppimista on viime vuosina kehitetty. He etsivät vastausta siihen, miten työikäisten oppimisen rakenteita tulisi Suomessa kehittää, jotta ne parhaiten vastaisivat käynnissä oleviin murroksiin ja tulevaisuutta määrittäviin keskeisiin haasteisiin.

Suomessa jatkuva oppiminen ja aikuiskoulutus ovat historiallisesti olleet keskeinen osa suomalaista hyvinvointivaltiota ja sen koulutuksen kokonaisjärjestelmää. Kun Suomi päättää aikuiskoulutustuen tulevaisuudesta, kyse ei ole vain yksittäisestä etuudesta, vaan siitä, millä välineillä yhteiskunta aikoo vastata isoihin, toisiinsa kytkeytyviin talouksien ja yhteiskuntien murroksiin.

Keskustelu työikäisten oppimisen tehtävistä kytkeytyy tällä hetkellä ensisijaisesti työelämän murrokseen. Nyt käynnissä oleva murros ei kuitenkaan palaudu yksittäisiin, tarkkarajaisiin osaamistarpeisiin. Tämän vuoksi työikäisten oppimista ei voi rakentaa pelkästään ennakoitujen osaamisvajeiden paikkaamisen varaan.

Kansainvälisen vertailun keskeinen oppi on se, että Suomessa tulisi ajatella työikäisten oppimista laajemmin osaamiskulttuurin rakentamisena. Tavoitteena ei tulisi olla vain tiettyjen osaamisvajeiden paikkaaminen tai tiettyjen ryhmien aktivoiminen, vaan se, että oppimisesta tulee normaali osa työuraa ja kansalaisuutta.

Kun tulevia osaamistarpeita ei voida tarkasti ennakoida, tärkeintä on rakentaa järjestelmä, jossa ihmiset, työpaikat ja oppilaitokset pystyvät oppimaan jatkuvasti. Tarvitaan lyhyitä koulutuksia, mutta myös perustaitoja ja tutkintopolkuja. Tarvitaan työmarkkinarelevanssia, mutta myös demokraattista osallisuutta ja sivistystä. Tarvitaan tukea vahvoille osaajille, mutta erityisesti niille, jotka nykyinen järjestelmä tavoittaa heikoimmin. 

”Suomi on ollut työikäisten oppimisen edelläkävijä. Se voi olla sitä uudelleen, jos järjestelmä rakennetaan seuraavaksi niin, että se ei vain paikkaa tämän päivän osaamisvajeita, vaan vahvistaa koko yhteiskunnan kykyä oppia murrosten keskellä”, kirjoittavat esittävät.

JATKUUKO OPPIMINEN? Kansainvälinen vertailu työikäisten koulutuksen kehittämisen suunnista Suomelle julkaistiin TP:n Edistys-sarjassa 20.11.2026. Kaikki Edistys-julkaisut ovat saatavilla TP:n verkkosivuilla osoitteessa www.tpry.fi/julkaisut/.

Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Elina Hakoniemi, 050 570 2301, elina.hakoniemi@demoshelsinki.fi
Pääsihteeri Merja Jutila Roon, 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi


Jaa somessa:

Sinua voisi kiinnostaa

Kaikki ajankohtaiset