Julkaisu: Työn arjessa oppiminen on nähtävä keskeisenä jatkuvan oppimisen muotona
Uusimmassa Edistys-analyysissä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteilijät kokoavat yksiin kansiin tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä työssä tapahtuvasta oppimisesta ja kartoittavat mitkä tekijät mahdollistavat, edistävät tai rajoittavat työssä oppimista ja millaisia seurauksia työssä oppimisella on havaittu olevan yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle laajemmin.
Työelämä muuttuu jatkuvasti. Jotta muuttuviin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan, työikäisten osaamista tulee kehittää ja päivittää koko työuran ajan. Muodollisten koulutusten lisäksi työn arjessa oppimisella on tärkeä rooli osaamisen ja taitojen kehittymisessä.
Uusimmassa Edistys-analyysissä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteilijät tutkijatohtori, KT Soila Lemmetty; projektitutkija, KM Marianne Jaakkola ja apulaisprofessori, KT Kaija Collin kokoavat yhteen tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä työssä tapahtuvasta oppimisesta ja luovat yleiskuvan siitä, mitkä tekijät mahdollistavat, edistävät tai rajoittavat työssä oppimista ja millaisia seurauksia työssä oppimisella on havaittu olevan yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle laajemmin.
”Koulutus on eräs konteksti, jossa oppimista voidaan edistää. Aikuisten työuran aikaisesta oppimisesta puhuttaessa se ei kuitenkaan ole ainoa tai joka tilanteeseen soveltuvin oppimisen ympäristö. Tutkimusten mukaan aikuisten työuran aikaisesta ja työn vuoksi tapahtuvasta oppimisesta vain noin 10–20 % toteutuu koulutuksissa ja seminaareissa ja loput 80–90 % työn tekemisen lomassa”, tutkijat kertovat.
Työn arjessa oppiminen toteutuu sekä yksilöllisinä että kollektiivisina käytäntöinä erilaisissa ongelmanratkaisuun, vuorovaikutukseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä tilanteissa. Työssä oppimista mahdollistavat yksilön ominaisuuksiin liittyvät tekijät kuten motivaatio, aikaisempi osaaminen, persoonallisuus ja asenne, mutta myös monet kontekstiin liittyvät tekijät kuten organisaation visio, kulttuuri, rakenne, resurssit, yhteistyö ja johtaminen.
Oppiminen työssä tuottaa hyötyjä yksilölle osaamisen ja taitojen kehittymisenä sekä tyytyväisyyden paranemisena. Organisaatioille henkilöstön oppiminen on merkityksellistä kilpailukyvyn ja tehokkuuden kannalta. Lisäksi työssä oppiminen näyttäisi edistävän aikuisten työllisyyttä, työhön sitoutumista sekä inhimillistä ja sosiaalista pääomaa, joiden kautta se tuottaa hyötyä laajemmin yhteiskunnalle. Työelämän kasvavien vaatimusten vuoksi oppiminen voi kuitenkin muodostua myös työhyvinvointia heikentäväksi. Siksi sen tukeminen tarkoituksenmukaisilla käytännöillä ja resursseilla työpaikoilla on tärkeää.
”Oppimisen ollessa nykyaikana jatkuvaa ja työn lomassa tapahtuvaa, tulisi organisaatioiden toimijoiden, johdon, henkilöstötyöntekijöiden ja esihenkilöiden sekä ymmärtää oppimista ilmiönä, että kehittää keinoja päivittäin tapahtuvan oppimisen tukemiseksi”, tutkijat korostavat.
Edistys-analyysi JATKUVA TYÖSSÄ OPPIMINEN – Lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia julkaistiin tiistaina 10.5.2022. Tutkijat esittelivät tilaisuudessa julkaisun. Tilaisuuden avasi opetusministeri Li Andersson. Projektipäällikkö Milma Arola Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta, ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitokselta, ja HRD-päällikkö Pauliina Heiskanen Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varmasta esittivät kommenttipuheenvuorot. Tilaisuuden päätöspuheenvuoron piti Teollisuuden palkansaajien hallituksen vpj. Petri Vanhala.
JATKUVA TYÖSSÄ OPPIMINEN – Lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia on kolmastoista julkaisu TP:n Edistys-sarjassa. Kaikki Edistys-julkaisut ovat vapaasti ladattavissa ja luettavissa osoitteessa: www.tpry.fi/edistys (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Soila Lemmetty 040 805 4737, soila.j.lemmetty@jyu.fi
Pääsihteeri Merja Jutila Roon, 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi
Voit katsoa tilaisuuden tallenteen TP:n YouTube-kanavalta: