Algoritmien käyttö johtamisessa ja työntekijöiden valvonnassa on yleistynyt varastotyössä ja telemarkkinoinnissa. Näillä toimialoilla työskentelevistä jopa 87 prosenttia johdetaan tietojärjestelmien avulla, osin automatisoidusti tekoälyllä. Lisääntyvä algoritmijohtaminen heikentää merkittävästi työhyvinvointia. Algoritmijohtamisen negatiivisia vaikutuksia voidaan myös ehkäistä.
Vaikutukset käyvät ilmi tänään julkaistusta kyselytutkimuksesta, joka on toteutettu osana eurooppalaista tekoälyn käyttöä johtamisessa koskevaa tutkimushanketta, jossa Teollisuuden palkansaajat on mukana kumppanina. Koko hankkeen toteutuksesta vastaa brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies, ja hanketta koordinoi Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö. Kyselytutkimuksen Suomea koskevista tuloksista raportin on toteuttanut Työterveyslaitoksen tutkija Jere Immonen.
– Algoritmeja käytetään työn johtamisessa monin eri tavoin. Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia kertoi, että heidän työnopeuttaan seurataan tietojärjestelmien avulla. Yli puolet kertoi, että niillä valvotaan heidän työnsä laatua ja taukojen pitämistä, sanoo Immonen.
Raportissa tarkasteltiin algoritmijohtamisen muotojen ja laajuuden ohella sen vaikutuksia työntekijöiden työoloihin ja hyvinvointiin. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 1381 varastotyössä ja telemarkkinoinnissa työskentelevää työntekijää.
– Aineistosta käy ilmi, että työntekijöiden hyvinvointi oli selvästi matalampaa niissä työpaikoissa, joissa algoritmeja käytettiin työntekijöiden valvonnassa enemmän. Algoritmijohtaminen näyttää heikentävän niin työtyytyväisyyttä, motivaatiota kuin luottamusta työpaikoilla. Samalla stressi lisääntyy, Immonen sanoo.
Tutkimuksen mukaan algoritmijohtamisen negatiivisia vaikutuksia voidaan myös ehkäistä. Se vaatii myös sääntelyä, sillä algoritmijohtamista hyödynnetään paljon toimialoilla, joilla työntekijän asema on muutenkin heikko. Esimerkiksi tänä vuonna hyväksytty alustatyödirektiivi parantaa tilannetta vain osittain.
– Algoritmijohtamisen ei välttämättä tarvitse heikentää työntekijöiden asemaa. Se edellyttää erityisesti sitä, että työntekijät tietävät, miten algoritmeja käytetään, ja että he voivat osaltaan vaikuttaa niiden käyttöön. Valitettavasti nämä edellytykset eivät toteudu varastotyössä ja telemarkkinoinnissa kovin hyvin. Alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä työnantajansa viestintään tai koki voivansa vaikuttaa päätöksiin algoritmien käytöstä, Immonen toteaa.
Tutkimus Johtajana tietokone: algoritmisen johtamisen vaikutuksia työntekijöihin on toteutettu osana kaksivuotista eurooppalaista Digital programme: Algorithms at the workplace -tutkimushanketta. Raportti löytyy täältä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Aihetta käsiteltiin tiistaina muun muassa Ylen Aamun lähetyksessä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Tutkimushankkeen tuloksia esitellään tiistaina 17.9.2024 kello 9–11 Helsingin yliopiston Tiedekulman STAGElla (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Keskustelutilaisuuden How algorithms and AI reshape workplaces and the world? pääpuhuja on kansainvälisen työjärjestö ILO:n tekoälyyn erikoistunut ekonomisti Uma Rani. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tapahtumasivulta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
————————
Koko hanketta koordinoi brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies (FEPS) ja Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö. Hankkeessa on mukana myös kuusi ajatushautomoa muista Pohjoismaista.
Tutkimusta varten on saatu Euroopan parlamentin taloudellista tukea. Hankkeen tukemiseen on osallistunut myös pohjoismaisia ammattijärjestöjä, Suomessa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuuden palkansaajat TP.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Lauri Finér, Kalevi Sorsa -säätiö
p. 041 5012317
lauri.finer@sorsafoundation.fi